Pitkäsoitto "Koti-ikävä"

Uutta pohjoista soundia Sodankylästä

Koti-ikävä on Takarajan Karajan-yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto. Tummasointuisella levyllä yhtye flirttailee suomalaisen runon kanssa. Musiikkia on sävelletty omien tekstien lisäksi Dan Anderssonin, Marja-Leena Mikkolan, Lassi Sinkkosen, Kaarlo Isotalon, Aulikki Oksasen ja Harri Kumpulaisen runoihin. 

Tyylilajia voisi kuvailla vaihtoehtoiseksi laulaja/lauluntekijä -musiikiksi. Englanninkielinen termi voisi olla "aternative singer/songwriter" -music. 

Pohjoinen soundi

Takarajan Karajan tulee Sodankylästä. Kevyen musiikin takamailta ponnistavalla kaksikolla, Jussi Ojuvalla ja Jukka Tarkiaisella, on räminätaustaa. Se kuuluu  vastavirtaan uimisena ja pelottomuutena käsitellä klassikkkotekstittäjien tuotoksia omalla näkemyksellä. Lauluissa tuulahtaa mennyt maailma ja rockmusiikista tuttu rosoinen tulkinta.


Jussi Ojuva on ensimmäinen, joka on tehnyt Oulun läänissä Pyhäjoella syntyneen työväenkirjailijan  Kaarlo Isotalon tekstejä lauluiksi. Tällä levyllä niitä on kolme: Ikäväni ratkaiseva hetki, koskettava Syksyn kylmä valo ja merihenkinen Vanhassa talossa.

Dan Anderssonin mestarillisia riimejä on aiemminkin levytetty paljon, mutta tällä kertaa on löytynyt runoja joissa on pohjoinen soundi.  Marja-Leena Mikkola ja Aulikki Oksanen tunnetaan suurista rakkausrunoistaan ja kantaaottavista teksteistään. Heidän tuotantoonsa kuuluu koko kaunokirjallisuuden skaala. Koti-ikävä levyllä on kummaltakin runoilijalta yksi teksti.

Solveigin Laulusta tunnettu kirjailija Lassi Sinkkonen aloitti ensin runoilijana. Sinkkosen runo Etäisyys on tällä levyllä mukana. Jukka Tarkiaisen tekstittämät Huonot geenit ja Signaali ovat hänen ensimmäisiä julkaistuja suomenkielisiä biisejä.

"Gargantua" käsittelee 60-luvun kulttuuriradikalismia

Levyn kakkosbiisin "Gargantua":n tekstin on Harri Kumpulainen kirjoittanut 1967.  "Ystäväni Gargantua" beat-runossa Kumpulainen kuvaa ranskalaiskirjailija Rabelais:n  Gargantua -hahmon kautta 60-luvun kulttuuriradikalismin kehitystä. Nuoren Kumpulaisen mielestä kulttuuriradikaalit, jotka aiemmin vastustivat järjestelmiä ja korostivat toimintaa systeemien ulkopuolella käänsivät takkinsa ja loivat oman järjestelmänsä. Kumpulaisen teksti on jonkilainen tilinteko 60-luvun kulttuuriradikalismia kohtaan.

Monosen jalanjäljissä

Gargantua tekstin on aikaisemmin säveltänyt suomalaisen tangon legenda Unto Mononen, johon Kumpulainen tutustui 60-luvun loppupuolella. Monosen sävellyksen Ystäväni Gargantua on levyttänyt Mikko Perkoila. Monosen sävellystä on esittänyt myös M.A. Numminen, joka on kuvaillut tekstiä homoeroottiseksi. Tekstistä on muokattu myös toinen perinteisempi tangoversio, jonka levytti Einö Grön Yötuuli-nimisenä vuonna 2003. Toimittaja Kari Hirvasnoro selvittelee tekstin vaiheita blogikirjoituksessaan " Unto Mononen oli myös U-mies" .

Hirvasnoron kirjoituksesta selviää myös se, että Takarajan Karajan levyn päätöskappaleen "Iltapäivä" on Unto Mononen aiemmin säveltänyt nimellä "Japanilainen Iltapäivä". Tämänkin tekstin on kirjoittanut Harri Kumpulainen.

Takarajan Karajanin sävelnikkari Jussi Ojuva on ollut tietoinen Monosen aiemmista sävellyksistä ja tehnyt teksteistä omat tulkintansa.

Levyä tehtiin reilu vuosi

Ensimmäiset äänitykset on tehty helmikuussa 2015 - viimeiset miksaukset tehtiin 30.12.2015.
Levyllä kävi vierailijoita. Timo Hietanen kävi soittamassa bassot pariin biisiin ja Valtteri Hämäläinen soitti syntikat yhteen kappaleeseen.

Levyn julkaisee kustantaja turbator, joka on tunnettu novellikokoelmistaan ja -antologioistaan. Kustantamon moottori on Harri Kumpulainen, joka on toiminut Tajarajan Karajan levynkin taustahahmona ja tuottajana. Kustantamo turbator on aiemmin julkaissut musiikkia seuraavilta artisteilta mm. Eino Grön,  Anneli Saaristo, Matti Rag Paananen ja Mikko Perkoila.

"Minä en neuvo mitään semmoista sääntöä, jonka mukaan voi tulla runoilijaksi ja paneutua säkeitä kirjoittamaan. Semmoisia sääntöjä ei ole olemassakaan. Runoilijaksi sanotaan juuri sellaista ihmistä, joka luo runotaiteen sääntöjä."  

Vladimir Majakovski